27.8.13

Kattoelämän ihanuus



































Olenko kertonut, että meillä on katolla pyykinkuivauspaikka?

































Tasanne, jonne mahtuu aamuauringon kanssa vallan mainiosti.
Lauantai- tai sunnuntaihesari ja kahvikuppikin mahtuvat.

































Kesällä sain idean ommella jämäkankaista pyykkitelineiden varaan viritettävän, irrotettavan katoksen.
Se valmistui muutama päivä sitten.






































Istuttiin pitkä ilta ulkona ja ihailtiin.
Oltiin melko onnellisia.

8 kommenttia:

  1. Oi miten näyttää ihanalta! Sun blogissa näkee aina niin mukavaa elämää :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos anni! Yritän kertoa elämän mukavuuksista. Uskon, että silloin niitä itsekin kokee olevan enemmän :)

      Poista
  2. Oh, hieno katos katolla, hienoa kattoelämää, haluan mukaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katos vaan :) Tervetuloa koska vaan kylään. Katos on osoittautunut menestykseksi!

      Poista
  3. Eikä miten mahtava tunnelma! Hyvä, että tulitte toteuttaneeksi. Tuommoisesta saattaa helposti vain haaveilla ja puhua.
    Ihana katoskin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, ja arvaa mitä? Meillä on ollut nyt katolla myös ulkoilmaelokuvateatteri! Oon ihan innoissani! Tuo katosasia on sellainen, jota olen tosiaan pitkään miettinyt, etenkin, kun löysin tuon meidän kattopaikan. On kiinnostavaa tehdä käyttämättömistä tiloista omiaan, valjastaa ne johonkin käyttöön.

      Poista
  4. Oi nuoruus! Niin kivaa teillä, kyllä sen huomaa. Tuollaisia hetkiä muistan....nyt on toisenlaista kivaa, mutta ei tuollaista. Voi haikeus:)

    VastaaPoista
  5. Eikä oo!! Olen onnellinen puolestanne. Itse pötköttelen paraikaa kuumeessa peiton alla, seurana on vallattomasti alaa valtaava kissa ja tämä tietokone. Möh.

    VastaaPoista